Purjelentojaosto
Ilmapurjehdusta kansallismaisemassa
Imatran Ilmailukerho aloitti purjelentokerhona monen muun ilmailuyhdistyksen tapaan. Ilman varhaisia purjelentäjiä Immola olisi metsittynyt jo 50-luvulla. Ensimmäiset liitokokeet suoritettiin 40-luvulla jo ennen kerhon perustamista, ja kiitotienä toimi Saimaan jää. Nykyään Immola on ristikkäisine kiitoteineen erinomainen purjelentokenttä. Hinaukset suoritetaan pääasiassa vintturilla, ja irrotuksen jälkeen alla avautuu Saimaan ja Vuoksenlaakson kansallismaisema kauneimmillaan.
Imatralaisena purjelentäjänä sinulla on etuoikeus kiertää Suur-Saimaan kimmeltäviä maisemia jo paikallislennolla, katsoa miten Vuoksi laskee kohti Laatokkaa, ja nähdä jopa Karjalan meren saarien ja vuonojen siintävän itäisessä horisontissa. Taidon karttuessa teet Imatraltakin satojen kilometrien matkalentoja, pisin Suomessa lennetty matka on yli 1000 km.
Uusia purjelentäjiä koulutetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan peruskursseilla, jotka alkavat talvella teoriakoulutuksella ja jatkuvat vähintään 50 lentoa käsittävällä lento-osalla.
70-luvun vilkkaimpina vuosina kerholla oli kahdeksan purjekonetta, nykyisin viisi. Kerhon kalusto koostuu ajanmukaisesta 2-paikkaisesta koulukoneesta, 1-paikkaisesta harjoituskoneesta, kahdesta matkalentokoneesta, sekä kerhon ylpeydestä, PIK-5c-harjoituskoneesta: 50-luvulla Imatralla rakennettu klassikko on vanhin edelleen lentävä suomalainen purjekone.
Imatran Ilmailukerhossa on n. 30 purjelentäjää, ja lentotoiminta on aktiivisinta kesäviikonloppuina sekä leireillä joita järjestetään pari kertaa kesässä.
Purjelentoon voi tutustua vaikkapa noin tunnin kestävällä esittelykurssilla.
Tervetuloa taivaalle!
Lisätietoja: Purjelentojaoston pj. Pekka Ikonen
Puh. 040 556 0149
Email. pekka1ikonen@gmail.com
Lentohinnat 2020
Arvi Mäkynen oli merkittävä hahmo kerhon alkuaikoina, varsinkin rakennusprojektien vetäjänä. Pik 5c valmistui 1956 ja lentää tänäkin päivänä.
Immolan kenttä 2-paikkaisen ohjaamosta nähtynä.
Vuoksi virtaa rajan taa. Enso eli nykyinen Svetogorsk kuvan yläreunassa.
Lennonopettaja Veli-Pekka Virta lähdössä oppilaan kanssa koululennolle kesällä 2009.
Purjelentojaoston kalusto 2016
ASK-21, OH-557 on kaksipaikkainen kouluko-neemme, jossa opettajalla ja oppilaalla on samanlaiset ohjaimet. Saksassa valmistettu tyyppi on myös pilvilento- ja taitolentokelpoinen ja yksi maailman suosituimmista koulukoneista.
SZD-51 Junior , OH-728 on oppilaan ensimmäinen yksipaikainen tyyppi. Puolassa valmistettu kone on helppo lennettävä ja tarkkuuslaskukisojen suosikki. Myös taitolentokelpoinen.
LS-4a, OH-655 on tehokone 80-luvulta ja edelleen mainio matkapurjekone. Saksassa valmistettu kone on suosittu tasapainoisten lento-ominaisuuksiensa ansiosta. Koneessa on pilvilentovarustus.
Myyty Puolaan. SZD-55, OH-799 kilpaili vakioluokassa MM-tasolla 1993, ja liitää edelleen mainiosti. Puolassa PZL-Bielskon tehtailla valmistetulla koneella on lennetty yli 600 kilometrin matkalentoja. Varustukseen kuluu mm. head up-display, joka sallii maiseman tarkkailun mittaritaulun läpi.
Pik-5c, OH-350 (alun perin OH-PBB) on kerhon lippulaiva. Puu- ja kangasrakenteinen kone valmistui Imatralla 1954-1956 ja on nykyisin
maailman vanhin edelleen lentävä suomalainen
purjelentokone.
Vintturi on omavalmiste vuodelta 1985. 260
hv:n turbodiesel on vuonna 2008 varustettu neste-
välitteisellä momentinmuuntimella ja 2009 alkaen
dyneema muovilangoilla, joilla on saavutettu yli 700
metrin hinauskorkeuksia. Ennätyskorkeus vintturi-
hinauksella Immolassa ja Suomessa on 1260 metriä
vuodelta 1970.
Jämin lentoleirit
Lentoleireillä lennetään tehokkaasti aamusta iltaan – tai sitten keksitään jotain muuta. Jämillä, maamme purjelennon kehdossa, käytiin ensimmäisen kerran 50-luvulla. 1995 mentiin taas ja sen jälkeen Jämin International Vintage –tapahtuma on kuulunut kesän pakollisiin kuvioihin.
Jämin leirin kuvat on siirretty jäsensivuston "Kuvagalleriaan"
